Forssan työväenopiston perustaminen saa alkunsa helmikuussa 1920. Toveri-iltoja vietettiin keskiviikkoisin. Forssa-yhtiö luovuttaa opiston käyttöön luokkahuoneen kansakoulusta.
Tehtiin periaatepäätös kunnallisen sähkölaitoksen perustamisesta.
Kunnallisvaaleissa 4.12.1922 valittiin Forssan ensimmäinen kauppalanvaltuusto, joka kokoontui 2.1.1923. Kuvissa on Forssan ensimmäinen ja väliaikainen kauppalanhallitus, joka vuoden 1922 puolella suoritti alustavat toimet ennen kun Forssasta virallisesti tuli kauppala vuonna 1923. Istumassa vasemmalta August Hurme, Joose Palmén, Juho Kivikoski, Esko Aaltonen ja Oskari Järvi. Takana seisomassa Antti Rintala ja Hannes Kukkonen.
Kuva: Valokuvaamo Hellas
Kuvissa oleva Tammelan kunnanvaltuusto, jossa vielä tuolloin oli forssalaisia edustajia, piti historiallisen viimeisen kokouksen Forssan kirjastotalossa (vuodesta 1930 lähtien Kerhola) uudenvuoden aattona 1922. Kokouksen jälkeen Forssan väliaikainen kauppalanhallitus tarjosi jäähyväisillalliset Forssan hotellissa. Kuvassa valtuutetut viimeisen kokouksen yhteydessä kirjastotalon portailla.
Kuva: Valokuvaamo Hellas
Forssan seurakunta perustettiin 1.5.1922.
Presidentti K.J. Ståhlberg vieraili Forssassa 28.7.1922.
Forssa-yhtiön johtoon nimettiin suomalaismielinen Alfred Viljanen, kun suomalaisten liikemiesten yhtymä (kauppaneuvos Alfred Viljanen, tehtailija Raf. Haarala, pankinjohtaa Isak Julin, tohtori Julius Frisk, lakitieteen kandidaatti T.J. Rantanen ja varatuomari Yrjö Pulkkinen) hankki omistukseensa yhtiön osake-enemmistön.
Forssa-yhtiö aloitti työväen asuintalojen rakentamisen Yliskylän alueelle vuonna 1922. Moderni, tasaiselle kentälle rakennettu yhtenäinen asuinalue sai pian lempinimen "Ameriikka".
Kuva: Eric Sundström.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1929, Lounais-Hämeen karjatalousnäyttely ja maakuntajuhlat Forssassa kesäkuun 28 ja 30 päivänä 1929.
Forssasta tuli kauppala vuonna 1923. Ensimmäiset virkailijat ovat kirjanpitäjiä ja rahastonhoitajia. Kuvassa on Forssa-yhtiön vuonna 1883 rakennuttama hotelli, joka palveli myös kauppalantalona ja myöhemmin kaupungintalona (1923-1977).
Video vasemmalla: Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.
Video oikealla: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys sai alkunsa Forssan Lehden toimituksen tilossa pidetyssä perustamiskokouksessa kesällä 1923. Primus motorina toimi, Forssan Lehden 1917 perustanut, nuori maisteri Esko Aaltonen (kuvassa), joka jo kouluaikanaan Forssan yhteiskoulussa oli innostunut keräämään kotiseututietoutta Lounais-Hämeestä.
Forssan Sahan uusi rakennus kuvattuna keväällä 1923. Laitos oli perustettu Forssa-yhtiön johdossa olleen Alfred Viljasen aloitteesta. Toiminta käynnistyi vuoden 1923 maaliskuussa ja metsiä hakattiin rajusti. Sahanpurut, rimat ja puunkuoret oli tarkoitus käyttää sahan viereen rakennettavan voimalaitoksen polttoaineena. Koska voimalaitos voitiin ottaa käyttöön vasta myöhemmin, ehti sahan seinustalle kertyä valtava vuori poltettavaa materiaalia.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Autonasentaja Eino Lehto sai ensimmäisenä forssalaisena luvan antaa ajo-opetusta.
Ensimmäinen kunnallinen ulosottomies K. Mäkelin aloitti tehtävässään.
Koijärven kirkko vihittiin käyttöön 16.12.
Alfred Viljanen (kuvassa) ennätti toimia Forssa-yhtiön johdossa kahden vuoden ajan 1922-1924. Tänä aikana yhtiön viralliseksi kieleksi nimettiin suomen kieli sekä pistettiin vireille suuria investointeja ja rakennushankkeita, kuten saha, Amerikka, uusi ruokala, viimeistämön laajennus, uusien kutomakoneiden hankinta sekä yhtiön uuden voimalaitoksen (kuvassa) rakentaminen. Valmistuessaan vuonna 1924 oli voimalaitos aikansa moderneimpia ja työväki oli mielissään runsaasti lisätöitä paikkakunnalle tuovista rakennusurakoista, mutta uudistukset kaivoivat suuren loven tehdasyhtiön talouteen.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Alfred Viljanen myy osakkeensa Forssa-yhtiöstä Tampereen Osake-Pankin pääjohtajalle, kauppaneuvos Isak Julinille (kuvassa) vuonna 1924. Julin aloitti tehdasyhtiössä ankaran taloudellisen säästökuurin ja alkoi perkaamaan yhtiölle Viljasen kauden investointien seurauksena muodostunutta velkataakkaa. Julin toimi yhtiön johdossa kaikkiaan kymmenen vuotta aina vuoteen 1934 saakka.
Varatuomari Pentti Mäkelä toimi kauppalanhallituksen esimiehenä vuosina 1924 - 1925.
"Loimijoki Forssan läpi virtaavana muodostaa luonnollisen viemärin, mutta tästä huolimatta kaipaa kauppala rakennettuja viemäreitä" -todettiin kauppalanhallituksessa vuonna 1924. Tällöin pistettiin vireille paikkakunnan viemäröintiä koskeva selvityssuunnitelma. Työt alkoivat vuonna 1926 viemäreiden asentamisella ns. Heikkelin kulmalle, josta edettiin Sepänhakaan ja Björninmäelle. Lokakuussa 1927 viemäröintiöitä jatkettiin edelleen Mikonkadulle, Oikokadulle, Keskuskadulle, Käsityöläiskadulle sekä Koivukadulle. Kuvassa on Loimijokea Forssan kauppalan keskusta-alueelta 1920-luvun puolivälissä.
Ensimmäiset poliisilaitokselle jätetyt moottoriajoneuvojen rekisteriotteet: yhteensä 74 kpl, joista 18 kuorma-autoille ja 6 moottoripyörille.
Nykyinen tori otettin käyttöön Ankkalammin ja linja-autoaseman välisellä alueella helmikuussa 1928 vanhan torin käytyä ahtaaksi. Kuvassa (vas.) on torikauppaa nykyisen Hämeentien varrella sijainneen vanhan torin paikalla. Vanhan torin alue alkoi heti Wahreninkadun päädystä, johon kuvassa (oik.) rakennetaan Nobel Standardin huoltoasemaa, joka oli samalla myös Forssan ensimmäinen linja-autoasema. Kuvan taustalla näkyy Forssa-yhtiön viljamasiini, joka purettiin liiketalon tieltä 1960-luvulla. Kuva on otettu yhtiön Hotellin (nyk. Hämeentie 1) yläikkunasta.
Kuvat: Esko Aaltonen, 1928
Perustetulla Forssan Saha Oy:llä oli hallinnassaan 11 000 hehtaaria metsää. Kuvassa on Forssan Osake Yhtiön metsiä Tammelan Hykkilän kylän Könnön maastossa. Keski-ikäistä kuusikkoa.
Kuva: Valokuvaamo Hellas
Uudenkylän palo.
Kesäkuun lopulla 1929 Forssassa sytytettiin tulipalo, joka tuhosi useita rakennuksia, kuten Hotelli Seurahuoneen ja Forssan VPK:n talon. Kukaan ei tiettävästi menehtynyt tulipalossa. Palon sytyttäjä saatiin kiinni heti samana yönä. Samassa tulipalossa tuhoutui myös Forssan järjestyksessä toinen työväentalo, jonka rauniot ovat nähtävissä yllä valokuvissa.
Valokuva: Esko Aaltonen.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1929, Lounais-Hämeen karjatalousnäyttely ja maakuntajuhlat Forssassa kesäkuun 28 ja 30 päivänä 1929.
Kuvassa on Forssan ensimmäisenä linja-autoasemana toiminut Nobel-Standardin huoltoasema nykyisen Puistolinnan kohdalla. Asema avattiin asiakkaille vuonna 1929. Taustalla vasemmalla näkyy Shellin huoltoasema Hämeentien varrella. Varsinainen linja-autoasema valmistui torille vuoden 1938 lopulla.
Kuva: Oskar Södergren.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Forssassa järjestettiin suuri maatalousnäyttely. Kuvassa on meneillään lypsynäytös, joka myös filmattiin.
Kuva: Esko Aaltonen.
Videot: Suomi-Filmi Oy, 1929, Lounais-Hämeen karjatalousnäyttely ja maakuntajuhlat Forssassa kesäkuun 28 ja 30 päivänä 1929.
Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi
