Viksbergin tehtaalle perustettiin koulu, joka toimi aluksi kuvan Kivimuuriksi kutsutussa asuin- ja ruokalarakennuksessa kutomonalueella. Koulu sai oman rakennuksen vuonna 1891 ja muuttui kunnan ylläpitämäksi alakansakouluksi vuonna 1907. Prisman vieressä olevassa koulurakennuksessa toimii nykyään kahvila Wanha koulu.
Forssan VPK perustetaan 1882. Alkuvuosina sammutus-, korjaus- ja vesiosastoihin riitti miehiä yhteensä 374.
Forssa-yhtiö osallistui Moskovan suureen teollisuusnäyttelyyn vuonna 1882. Forssa sai oikeuden käyttää keisarillista kuvioaihetta merkkinä korkeatasoisista tuotteistaan Pietarissa (vuonna 1870) ja Moskovassa (vuonna 1882) pidetyissä teollisuusnäyttelyissä. Kuvassa leimasin, jolla kangaspakkoja merkittiin.
Vuonna 1883 rakennettiin Aleksanterin kansakoulu. Varat koulutalon rakentamista varten kerättiin keisari Aleksanteri II hallituskauden 25v.-riemujuhlan yhteydessä, rahankeräyksen laittoi alulle Wahren. Forssan Osake Yhtiö antoi pottiin suurimman summan, ja tuki koulun ylläpitoa aina vuoteen 1925 asti, jolloin koulu siirtyi Forssan kauppalan ylläpidettäväksi. Vuonna 1954 oppilaat ja talossa sijainnut yhteiskeittiö siirtyivät uuteen Keskuskouluun. Vanha Aleksanterin koulu purettiin 1960-luvulla. Nykyisin koulun kohdalla osoitteessa Hämeentie 11 on Pohjolan liike- ja asuinrakennus.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1947, Vanhaa ja uutta Forssaa.
Samana vuonna Wahren perusti yksityisen koulun Kojon kartanolle. Koulu otettiin kunnan hoitoon vuonna 1901.
Tammelan Säästöpankin ensimmäinen konttori avattiin Linikkalassa 29.3.1883.
Wahren aateloitiin Aleksanteri III kruunajaisjulien yhteydessä. Tunnuslauseekseen hän valitsi "Wänfast" - ystävyydessä luotettava, ja suku kirjoitettiin seuraavana vuonna Suomen ritarihuoneeseen nrolla 261. Vaakunan sommitteli Jac. Ahrenberg.
Forssan Oy rakennutti vuosina 1883-84 hotellin lisääntyneiden matkustajamäärien tarpeisiin. Rakennuksen suunnitteli nuori vastavalmistunut arkkitehti Bruno Granholm (1857-1930) yhdessä kokeneemman Theodor Deckerin (1838-1899) kanssa. Rakennuksen yksityiskohtia ja pieniä muutoksia suunniteltiin myös Forssassa, ins. Christian Bruunin ja apulaisensa Julius Urholinin pöydillä. 1920-luvulta eteenpäin rakennus palveli kauppalan- ja kaupungintalona vuoteen 1977, jolloin valmistui nykyinen kaupungintalo. Sen jälkeen siellä toimi musiikkiopisto ja nykyään rakennus (Hämeentie 1) on yksityisomistuksessa asuin-, toimisto- ja liiketiloina.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1929, Lounais-Hämeen karjatalousnäyttely ja maakuntajuhlat Forssassa kesäkuun 28 ja 30 päivänä 1929.
Forssan Osake Yhtiön perustaja Axel Wilhem Wahren kuoli 28.8.1885 70-vuotiaana. Forssan työväki laski Wahrenin haudalle hopeaseppeleen, joka on esillä Forssan museossa. Forssa Yhtiön isännöitsijänä jatkaa Auqust Borgström.
Pula-aika koetteli Suomea. Yhdysvaltalainen tuontivilja oli laskenut viljan hintaa ja kotimainen ei tahtonut mennä kaupaksi. Tulliasetus rajoitti vientiä Venäjälle, mikä lisäsi tekstiilitehtaiden painetta kotimaan myyntiin. Työn määrä väheni, kun tavara ei mennyt kaupaksi toivotulla tavalla.
Forssan Osake Yhtiön johdossa aloitti August Borgström (1844-1899), Forssan päärahoittaja Henrik Borgströmin nuorin poika. August Borgström oli opiskellut insinööriksi Saksassa ja työskennellyt tekstiilitehtaissa Berliinissä ja Manchesterissä. Hän oli ollut Forssan apulaisjohtajana vuodesta 1870.
Kuvanveistäjä Walter Runebergin (1838-1920) valmistama A.W. Wahrenin muistopatsas paljastettiin kehräämön edustalla 28.8.1887.
Video: Suomi-Filmi Oy, 1946, Kuuli kulkija kohinan.
Forssan Tammi-kauppa Osakeyhtiö perustettiin 22.4.1889, yhtenä Suomen ensimmäisistä osuuskaupoista. Varsinainen osuustoimintalaki tuli voimaan vasta 1901. Kauppatoiminnan käynnistelyvaihe kesti aina vuoteen 1894, jolloin liike avattiin Forssassa.
Forssan työväenyhdistys Kuhan ensimmäinen kokous oli 21.8. Ensimmäisen maaseudulle perustetun työväenyhdistyksen puheenjohtajana oli tehtaankirjuri K.G. Henriksson vuoteen 1901.
Forssan historiaan voi tutustua myös museossa www.forssanmuseo.fi
www.piipunjuurella.fi
