Vesiensuojelu

Forssa kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Kunnan alueella olevat vesistöt ovat pinta-alaltaan pieniä. Vesialaa koko Forssan pinta-alasta on vain 2 %. Merkittävimmät vesialueet ovat Forssan halki virtaava Loimijoki ja vain osittain Forssan alueella olevat Kaukjärvi, Matkunjärvi, Valijärvi, Lunkinjärvi ja Kokonjärvi. Linnustoalueena merkittäviä ovat Loimalammi ja Koijärvi. Virkistyskäyttöä on Linikkalan- ja Mäkilammilla. Pienempiä järviä ja lampia on useita. Ne ovat joko suoperäisä tai muodostuneet jääkaudenaikaisiiin suppiin. 

Pyhäjärven säännöstely

Tammelan Pyhäjärven säännöstelystä on saatavilla tietoa vesi.fi-sivustolta.

Loimijoen pelastusohjelma

Pelastusohjelma on konkreettinen työkalu, joka kokoaa yhteen Loimijoen alueen vesien tilaan keskeisesti vaikuttavat tekijät ja vaikuttavimmat keinot vesien tilan parantamiseksi. Pelastusohjelma on toteutettu tarinakarttapohjalle ja siitä on pyritty tekemään niin helppolukuinen, että kuka vaan voi sen pohjalta lähteä vesien tilaa parantamaan. Työkalua kehitetään saadun palautteen ja soveltuvien paikkatietoaineistojen saatavuuden mukaan. Tavoitteena on, että pelastusohjelmasta tulee työkalu, joka on alueen toimijoiden aktiivisessa käytössä.

Loimijoen pelastusohjelma yhdistää neljän maakunnan Loimijoen vesistöaluetta koskevat tiedot yhdeksi kokonaisuudeksi. Pelastusohjelmaan on poimittu vaikuttavimpia keinoja ja esimerkkejä toimista, jotka tehokkaimmin vesien tilaa parantavat. Tavoitteena on vähentää vesistökuormitus puoleen nykyisestä. Tavoite on vaativa, mutta ei mahdoton, mikäli alueen toimijat lähtevät yhtenä rintamana vesienhoitotoimia toteuttamaan. Kannustavana esimerkkinä toimii alueen teollisuuden ja taajamien jätevesien puhdistuksen tehostuminen. Fosforipitoisuus on puolittunut Loimijoen keski- ja alajuoksulla 1970-luvun tasosta, ja Loimijoen suuret happiongelmat ovat loppuneet.

Suurimmat vesienhoidon haasteet alueella ovat valuma-alueen heikko vedenpidätyskyky, maan eroosioherkkyys, hajakuormitus, tulvat ja vieraslaji isosorsimon nopea leviäminen. Pelastusohjelmaan on koottu konkreettisia keinoja, joilla haasteita voidaan lähteä ratkaisemaan. Kunnostustoimien tavoitteena on vesien tilan parantaminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuuden lisääminen sekä viihtyisä ja elinvoimainen Loimijokilaakso. Parantunut vesien tila mahdollistaa vesien virkistyskäytön, kalastuksen ja luonnosta nauttimisen.

Pelastusohjelman on tehnyt Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY) osana Ympäristöministeriön rahoittamaa Yhteistyöllä Loimijoki kuntoon -hanketta. KVVY koordinoi vesienhoidon edistämistyötä alueella. Työn tavoitteena on koota alueen toimijat vesienhoitotyön tueksi, lisätä kunnostustoimien toteutusta alueella ja viestiä aktiivisesti vesien tilasta ja sen eteen tehtävistä toimista. Työtä viedään eteenpäin yhdessä alueen kuntien ja ELY-keskusten kanssa laaditun toimintasuunnitelman pohjalta pääasiassa erilaisilla hankerahoituksilla. 

Loimijoen pelastusohjelma löytyy osoitteesta kvvy.fi/pelastusohjelma

Kaukjärvi

Tammelan ja Forssan Kaukjärvi on keskeisellä paikalla sijaitseva järvi, joka on tärkeä alueen asukkaiden virkistyskäyttöalue, maisematekijä sekä raakavedenottoa palveleva allas. Tällä hetkellä järven tila on ainoastaan tyydyttävä, koska järvi on erittäin rehevä, hyvin savisamea ja kärsii ajoittain sinileväesiintymistä. Kaukjärven tilan parantamiseksi on tehty toimenpiteitä mm. Tammelan kunnan vetämässä EU-hankkeessa.

Ruoppaaminen ja niittäminen vesistössä

Rannat muuttuvat ajan myötä luonnostaan – maa-ainesta siirtyy vesistöön valuma-alueelta, aallokko ja virtaukset kuluttavat rantaviivaa, ja kasvit valtaavat alaa. Vähitellen ranta voi mataloitus, liettyä tai kasvaa umpeen niin, että siitä aiheutuu haittaa vesistön käytölle tai luonnon monimuotoisuudelle. Kunnostuksella voidaan palauttaa rannan käyttökelpoisuutta ja samalla tukea luonnon hyvinvointia. Kunnostuksen suunnittelussa tulee kuitenkin muistaa, että vesikasvit kuuluvat luontoon ja niillä on myös oma positiivinen vaikutuksensa vedenlaatuun. Siksi umpeenkasvua kannattaakin torjua ensisijaisesti niittämällä eikä ruoppaamalla. Kaikkea kasvillisuutta ei pidä poistaa, sillä vesikasvit sitovat ravinteita, ehkäisevät sinileväkukintoja ja suojaavat rantaa eroosiolta.

Ruoppaus tarkoittaa maa-aineksen ja lietteen poistamista vesialueen pohjasta. Ruoppausta suositellaan kunnostustoimeksi vain silloin, kun pohjan mataluus vaikeuttaa järven käyttöä. Ruoppauksen haittoja ovat veden samentuminen, ravinteiden vapautuminen pohjasedimentistä ja pohjan ekologian, kuten kalojen kutualueiden häiriintyminen pitkäksi aikaa, joskus pysyvästi. Hämeessä ruoppauksia voi tehdä ilmoituksella 1.9.–30.4. Uhanalaisten lajien tai lintujen muuton ja pesinnän turvaamiseksi aikaa voidaan joutua rajoittamaan lyhyemmäksikin. Ruoppausmassoja ei saa läjittää vesialueelle, vaan ne on läjitettävä kuivalle maalle riittävän kauas rantaviivasta.

Kaikista koneellisista niitoista ja ruoppauksista on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 päivää ennen työn aloitusta. Vesialue ei yleensä ole rantakiinteistön omistuksessa, vaan kylän yhteistä vesialuetta. Vesialueen omistavan osakaskunnan yhteystiedot saa yleensä muilta kyläläisiltä tai tarvittaessa Maanmittauslaitokselta. Ilmoitus ELY-keskukseen tehdään sähköisellä lomakkeella ja se on maksuton. ELY-keskus voi ilmoituksen perusteella antaa tarkempia ohjeita tai edellyttää luvan hakemista aluehallintovirastolta (AVI).

AVI:n lupa vaaditaan aina, jos ruoppausmassan määrä ylittää 500 m³. Pienempikin hanke voi tarvita luvan vaikutustensa perusteella. Lupaprosessi voi kestää useita kuukausia ja on maksullinen.

Opas pienruoppauksen toteuttamiseksi
Ohje ruoppausilmoituksen tekemiseen

Ilmoitus rannan ruoppauksesta tai niitosta 

Pohjavedet

Vuonna 2017 päivitetyssä Forssan seudun pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa tarkastellaan pohjavesialueiden hydrogeologisia olosuhteita ja pohjavesialueilla sijaitsevia pohjaveden laatua uhkaavia riskitoimintoja. Suojelusuunnitelman tavoitteena on turvata pohjavesiesiintymän vesivarojen käyttö myös tulevaisuudessa rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueella. Suojelusuunnitelma on ohjeellinen asiakirja, jota käytetään tausta-aineistona valvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä ympäristö- ja maa-aineslupapäätöksiä tehtäessä.

Selvitystyön perusteella on laadittu suojelutoimenpideohjelma koskien alueella todettuja pohjavettä uhkaavia riskitoimintoja ja laadittu ohjeet uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueelle. Suojelusuunnitelma on laadittu yhteistyössä Forssan kaupungin, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän kuntien, vesihuoltolaitosten, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa.