Forssa 100 juhlavuoden kunniaksi Koskenniskan- ja Saunasillanpuiston historiallisen ilmeen uudistus

Vehreä puistonäkymä.

Forssa 100 vuoden kunniaksi uudistimme kukkaryhmät Koskenniskan- ja Saunasillanpuistoon, lisäsimme keväistä kukintaa pikkupuiden muodossa ja hoitoleikkasimme vanhoja puita. Liitteenä puistosuunnitelmat ja tarkemmin detaljina yllä olevan kuvan perennaryhmä.

Liite 1. Puistosuunnitelma
Liite 2. Detalji perennaryhmästä

Perennaryhmän kasvilajit:

Ritarinkannus valkoisessa kukassaan.

Ritarinkannukset ovat kestäviä, perinteisiä perennoja, kauniita ryhmässä ja voidaan lisätä mm. siemenistä. 

Palava rakkaus punaisessa kukassaan.

Palavarakkaus on vanhanajan perinteinen ryhmäperenna, ylioppilasneilikaksikin kutsuttu. Se on tullut Suomeen 1700 luvun alussa. Päivä- ja yöperhoset suosivat palavaa rakkautta. Palava-rakkaus tarvitsee kasvurauhan, eikä se häiritse muiden perennojen kasvua.

Ruusumalva vaaleanpunaisessa kukassaan.

Ruusumalvaa viljellään yleisesti koristekasvina. Suomessa ruusumalvaa tavataan viljelyjäänteenä tai -karkulaisena. Muiden malvojen tapaan se on myös vanha lääkekasvi, jota on käytetty muun muassa yskänlääkkeenä. Ruusumalvaa voi lisätä siemenistä.

Punaväriminttu punaisessa kukassaan.

Punaväriminttua viljellään koristekasvina, rohtona ja mausteena ja toimii hyvin leikkokukkana. Punaväriminttu houkuttelee päivä- ja yöperhosia, mesipistiäisiä ja varpuslintuja.

Japaninakilleija vaaleassa kukassaan.

Lehtoakilleija kukassaan.

Lehtoakilleija kukassaan.

Akileijat ovat perinneperennoja, koriste- ja rohdoskasveja ja niitä on käytetty luostareissa lääkekasvina. Akilleijat leviävät itsekseen siemenistä. Lakastuneet kukinnot on hyvä poistaa jos siementaimia leviää liikaa. Kukkavarsien poistaminen myös pidentää kukinta-aikaa ja pitää lehdistön kauemmin vihreänä.

Lehtosinilatva kukassaan.

Lehtosinilatvaa on käytetty meillä koristekasvina 1700 -luvulta lähtien. Sitä on käytetty rohtonakin mm. kuumeeseen ja unettomuuteen. Kukat tuoksuvat voimakkaasti ja varsinkin mesipistiäiset ovat näiden kukkien meden perään, eivätkä perhosetkaan ole vieras näky kukkien ympärillä. Todella helppohoitoinen kasvi!

Punapäivänkakkara kukassaan.

Punapäivänkakkara on kaunis keskikesän väripilkku, erinomainen leikkokukka sekä yksi perhosten lempikasveista. Punapäivänkakkaran lehdet säilyvät kauniina kukinnan jälkeenkin. Niissä on aromaattinen tuoksu, jonka arvellaan karkoittavan puutarhan ei toivottuja hyönteisiä.

Harmaakäenkukka

Harmaakäenkukka tuo hienosti ryhmään väriä ja houkuttelee päivä- ja yöperhosia sekä mesipistiäisiä. 

Virginiantädyke kukassaan

Virginiatädyke on ryhdikäs perenna, jonka kukinta aika on suhteellisen pitkä. Virginiantädyke houkuttelee päiväperhosia, kukkakärpäsisä ja mesipistiäisiä.

Koristeomenapuut ovat meidän oloihimme yksiä kauneimpia kukkivia pikkupuita ja luovat täten kerroksellisuutta puistoihin. Koskenniskan- ja Saunasillanpuistoihin valitut lajikkeet ovat talvenkestävyydeltään hyviä. 

Koskeniskan- ja Saunasillanpuiston koristeomenapuulajikeet:

Purppuraomenapuun kukkia.

Makamik on hyvin runsaskukkainen pieni puu, jolla on roosanpunaiset kukat, aluksi tummanpunaiset, vaalenevat kukinnan loppua kohti. Lehdistö on nuorena punertava ja muuttuu myöhemmin kesällä vihreäksi. Hedelmät ovat pyöreitä 2-3 cm halkaisijaltaan. Makamik on täysimittaisena 3-4 m korkea.

Purppuraomenapuun kukkia.

Kukinta on niin runsasta, että se peittää lehdet. Kukat ovat vaaleahkon liilanpunaiset, usein puolikerrannaiset ja 4 cm leveät. Hedelmiä kehittyy myös runsaasti. Ne ovat punaisia, pienehköjä (1,7 cm leveitä) eivätkä juuri erotu lehdistöstä. Lehdet punertavat nuorina. Hedelmät ovat punertavan luumunvärisiä. Rixi on kasvutavaltaan kapea. 

Purppuraomenapuun kukkia.

Aamuruskon kukinnon nuput ovat vaaleanpunaiset ja kukat puolikerrotut halkaisijaltaan 3-5 cm. Hedelmät ovat pieniä, väriltään tumman oranssinpunaisia. Lehdistö on vihreä. Lajike on sirolatvuksinen ja täysimittaisena 4-6 m. korkea.