8. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet - Kalliomäki

Kalliomäki kun kirkkoa rakennetaan v. 1918.

Ronttismäen työväen asuinalue rakennettiin nykyiseen laajuuteensa 1880- ja 1890-luvuilla. Ronttismäki oli ennen 1870-lukua Linikkalan kylän mäkitupalaisten aluetta. Forssan Osakeyhtiö palstoitti Ronttismäen 1870-luvulla. Suunnitelmaa voidaan pitää Forssan kaupungin ensimmäisenä säännönmukaisena ”asemakaavana”. Näin muodostuivat pohjois-etelä -suuntaisten linjojen, linjojen välissä olevien samansuuntaisten sekä poikittaisten palokujien rajaamat pienet tontit, jotka yhtiö aluksi vuokrasi, myöhemmin myi työläisilleen. Palokujat on liitetty osaksi tontteja 1900-luvun alussa, mutta paikoin ulkorakennusten sijoittelusta pystyy löytämään palokujien paikat. Ronttismäen rakennukset on yleensä tehty useassa vaiheessa ja usein vanhoja asuinrakennuksia, riihiä tai latoja hyödyntäen. Ronttismäkeen on myös siirrettiin vanhoja taloja keskustan alueelta ja erityisen ahkerasti vuonna 1879 pidettyä maatalousnäyttelyä varten. Alue rakennettiin selvien sääntöjen mukaan. Päärakennus sijoittui linjan varteen ja ulkorakennukset palokujan varteen. Ulkorakennuksiin sijoittuivat puuvarastot, ulkokäymälät, sikolätit ja hevospilttuut. Tontteja viljeltiin ahkerasti.

Ronttismäki 1883 - 1885.

1920-luvusta lähtien aluetta on kutsuttu myös Kalliomäeksi. Kalliomäelle on tullut myöhemmin uusia rakennuksia, joista on syntynyt erilaisia rakentamisen kerrostumia, joita voidaan alueelta erottaa kuusi. Mäkikatu avattiin alueen poikittaiseksi kaduksi 1920-luvun kaavalla. Vain I ja II - linjojen väliin on jäänyt kuljettavissa oleva palokuja, kun Mäkikatu on tältä osalta jäänyt toteutumatta.

Kalliomäen rakentamisen kerrostumat.

Ronttismäen kokonaisuuteen kuuluu asuinalueen länsipuolella sijaitseva Forssan tehdasyhdyskunnan kirkko, jonka on suunnitellut Josef Stenbäck. Punatiilinen kirkko edustaa myöhäisgotiikkaa ja se rakennettiin 1914 - 1918. Jugendhenkinen pappila valmistui 1911 insinööri Jalo Elersin suunnittelemana.

Ronttismäen tehtaalaismuseo 2. linjalla on perustettu 1973. Museo esittelee kolme asuinrakennusta ja ulkorakennuksen sekä piha-alueen esimerkkinä tehtaalaisten asuinoloista ja alueelle sijoittuneista käsityöläisitä 1800-luvun lopulta 1970-luvulle. Rakennuksissa on nähtävissä vielä alueen perinteinen rakennustapa, jossa vain osa rakennuksesta on lämpimänä pidettyä hirsikehikkoa. Hirsikehikoita on yhdistetty ja laajennettu lautarakenteisilla kylmänä pidettävillä osilla. Rakentamistapa mahdollisti vaiheittaisen rakentamisen.

Pieni, 2 huonetta ja eteisen sisältävä Kalliomäen rakennus.