5. Teollisuusyhdyskunta - Tori

Forssan teollisuusyhdyskunta syntyi 1800-luvun puolessa välissä alkaen Forssan kehräämön ja Viksbergin kutomon teollisuuslaitosten rakentamisesta. Ne rakennettiin yli 150 vuoden aikana nykyisiksi kokonaisuuksiksi. Rakennukset kattavat tänä aikana käytettyjen teollisuushallien rakenteiden kirjon ainutlaatuisella tavalla. Tehdaslaitosten ympärille alkoi kehittyä lukuisia työväen asuntoalueita sekä puistoalueita tehtaan johtoportaalle ja työläisille – teollisen yhdyskunnan rakenne syntyi. Teollinen yhdyskunta rakentui kylärakenteen rinnalle siten, että kylät jäivät  näkyviin uuden rakenteen osaksi. Kaupunki on rakentunut myös vastaavasti. Teollisuusperinnön alue toimii Forssan kaupunkirakenteen selkärankana vielä tänäkin päivänä. Teollisuusyhdyskuntaan kuului myös tori, joka perustettiin 1892. Aluksi tori sijaitsi Wahreninkadun päässä. Tori siirrettiin myöhemmin entisen Saviläven, sittemmin Ankkalammiksi kutsutun alueen pohjoispuolelle. Säilyneistä rakennuksista saa kattavan kuvan teollisuusyhdyskunnan rakennustyypeistä ja -tavoista.

Julkisia rakennuksia sijoitettiin torin laitamille, nykyisen Hämeenkadun varteen. Tänne rakennettiin mm. Yhtiön hotelli, Aleksanterin kansakoulu, Yhtiön lääkärin asuintalo, lastentarha sekä kirjastotalo, jota Kerholaksi kutsutaan. Lisäksi 1890-luvun alussa hotellin taakse joen rantaan valmistui Yhtiön sauna ja pesulaitos, ”Forssan kylpylä”. Kaupunkimainen keskusta muodostui Forssaan vuosisadan vaihteeseen mennessä. Mainituista ennen 1900-luvun vaihdetta valmistuneista rakennuksista ovat säilyneet kaikki lukuun ottamatta Aleksanterin kansakoulua. Kalliomäen asuinalue rakennettiin ensimmäisen kerran valmiiksi 1880-luvun loppuun mennessä ja Uudenkylän asuinalue rakentui nykyiseen muotoonsa 1920-luvun loppuun mennessä. 1930-luvulta lähtien keskustaan syntyi moderniin arkkitehtuuriin perustuva rakennuskerrostuma. Hämeentien varressa funktionalistista muotokieltä edustavat vuonna 1937 valmistunut Hämeentie 8, jossa oli Forssan ensimmäinen autoliike sekä Hämeentie 19, jossa on toiminut Lounais-Suomen Osuusteurastamo. Vuonna 1939 valmistui Toivo Paatelan suunnittelema suojeluskuntatalo, josta myöhemmin tuli teatteritalo. 1940-luvulla keskustaan valmistui ensimmäinen varsinainen kerrostalo, Puistolinna. 1950 -luvulla keskustan alue laajeni Koulukadun varteen rakennetuilla kerrostaloilla sekä Hämeentien tavaratalo Hämeenkulmalla. Alueen merkittävimmät viheralueet ovat Ankkalamminpuisto, Saunasillanpuisto ja Loimipuisto.

Ankkalamminpuisto sijaitsee keskeisellä paikalla torin vieressä. Puiston lammikoiden synty liittyy Kuhalan myllyn uudelleen rakentamiseen vuonna 1845: myllyn rakennustyömaalla tehtiin tiiliä, ja näin saivat arvattavasti alkunsa Forssan torin vieressä nykyisin sijaitsevat lammet.  Vuoden 1899 kartassa puisto on suunniteltu kokonaisuus, jossa saari on jo olemassa. Nykyisen asunsa puisto on saanut vuonna 1949 kaupunginpuutarhuri Eino Eramon tekemien suunnitelmien perusteella. Lammilla on ollut kyhmyjoutsenpariskunta vuodesta 1960 lähtien. Puistossa on myös 1862 rakennettu ”pumputtava kaivo”. Ankkalamminpuisto uudistettiin viimeksi vuosina 2003 - 2006 Eino Eramon kädenjälkeä kunnioittaen. Vilkasta torielämää Forssassa on tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin sekä kerran vuodessa Holjilla, jolloin torilla vierailee muutaman päivän aikana 20 000 kävijää.