3. Teollisuusyhdyskunnan virkamiesten asuminen - Yhtiönpuisto ja huvilat

Forssan kaupunkirakenteeseen kehittyi jo 1850-90 luvuilla useita puistoalueita. Puistosuunnitelmat olivat korkeatasoisia (kuva 7). Yhtiönpuisto toteutti Wahrenin ideologiaa viljelyn ja teollisuuden harjoittamisen yhdistämisestä. Puisto perustettiin 1850-luvulla tehtaan johtoportaan virkistysalueeksi. Tavallisen kansan puistoalueina toimivat 1800-luvun loppupuoliskolla perustettu Keskuspuisto ja 1930-luvulta peräisin oleva Talsoilan kansanpuisto.

 Kuva 7. Forssan kartta vuodelta 1871.

kuva 7

Ruotsalainen puutarha-arkkitehti Anders Fredrik Rydberg saapui Forssaan 1861, ja otti puistot vastuulleen 25 vuodeksi, jonka jälkeen hän vaikutti Turun Samppalinnanpuiston suunnitteluun. Puistokokonaisuus, yhteensä 22 hehtaaria, sai lopullisen hahmonsa Rydbergin johdolla. Puisto oli sommiteltu siten, että tärkeimmät alueet ja rakennukset ovat akseleiden päässä kuten kehräämö, Corps de Logie ja insinöörin asunto, joka oli myöhemmin tehtaanlääkärin asunto.

Kuva 1. Puistonäkymä kukkine ja penkkeineen.kuva 1

Yhtiönpuistoon kuului kolme erilaista osaa. Maisemapuisto oli jaettu runsaiden istutusten kehystämiin tiloihin. Kulkuyhteydet kiersivät nurmipintaisia tiloja kaartuvina. Tärkeimmät alueet ja rakennukset ovat puukujanteiden reunustamien akseleiden päässä (kuva 1). Pensaiden ja puiden välistä avautui näkymiä nurmikentille. Puistoon istutettiin jalopuita, jotka muodostavat vielä pääosan istutuksista. Puiston vanhoja puulajeja ovat tammi, lehtikuusi, vaahtera, tuomi, saarni, lehmus, sembramänty, vuorijalava ja tuija. Vanhoja pensaslajeja ovat hernepensas, unkarinsyreeni, pihasyreeni ja kanukka. Puistoon kuului kuvioistutuksia (kuvat 4 ja 5).

 Kuva 4. Herrasmies siistissä asussaan kuvioistutusten vieressä.kuva 4

Kuva 5. Näkymä puistosta suihkulähteineen.kuva 5

Yhtiönpuiston toinen osa oli kortteleihin jaettu hyötypuutarha (kuva 6) ja kasvihuone. Ensimmäinen kasvihuone rakennettiin jo 1850-luvulla. Koska kasvihuoneita lämmitettiin, Wahren saattoi tarjota ulkomaisille vierailleen kotimaisia viinirypäleitä. Nykyinen kasvihuone on rakennettu vuonna 1899 puretun tilalle (kuvat 2 ja 3). Kasvihuone on nykyisinkin Forssan puutarhan myymälänä. Forssan Puutarha on yksi vanhimpia kauppapuutarhoja Suomessa. Viime vuosina kasvihuoneen länsipuolella ympäristö on muuttunut uuden omakotirakentamisen myötä.Kuva 6. Ihmisiä puutarhatöissä hyötypuutarhassa.kuva 6

Kuva 2. Kasvihuone.

kuva 2

Kuva 3. Kasvihuone ulkoapäin.kuva 3

Kolmantena osana oli puistometsän alue, joka oli mäntyvaltainen luonnontilainen alue. Puutarhuri ja puutarhan työväki saivat asuntonsa puistometsän alueelle, jonne sijoitettiin myös ylempien virkamiesten huviloita. Tontteja leimasivat männyt, joiden lomaan huviloiden puutarhat suunniteltiin.

Muusta asutuksesta erillään oleva Yhtiönpuisto (josta käytetään myös nimitystä Forssan Tehtaanpuisto) muistutti vanhoille ruukkialueille tyypillisestä patriarkaalisuudesta. Puistoon sijoitettiin tehtaan johdon ja virkailijoiden asuntoja sekä tehtaankoulu. Tehtaankoulua lukuun ottamatta rakennukset ovat yksityiskäytössä eikä niiden piha-alueille ole syytä mennä.

Wahrenin asunto, Corps de Logie (kuvat 9 ja 10) valmistui 1851, suunnittelijana Chiewitz (rakennus on palanut). Puistossa oli lisäksi herrasväen vapaa-ajanviettoon liittyviä rakennuksia. Keilarata (kuva 13) rakennettiin 1850- ja 1860-lukujen vaihteessa, suunnittelijana oli todennäköisesti Chiewitz. Forssan puiston osana keilarata säilyi ainakin 1910-luvulle. Puistoon suunniteltu huvimaja (kuva 8) on vielä rannassa. Huvimajan suunnitteli Theodor Decker.
Kuva 9. Wahrenin asunto ulkoapäin kuvattuna.kuva 9

Kuva 10. Wahrenin talon yksityiskohtia piirrettynä.kuva 10

Kuva 13. Keilarata lumisessa maisemassa.kuva 13

kuva 8

Arkkitehti Georg Theodor Chiewitz suunnitteli Wahrenille teollisuusrakennus- ten lisäksi Yhtiönpuistoon maisemapuiston reunoille monia puisia, rikkaasti koristeltuja huvilamaisia rakennuksia, jotka olivat virkamiesten käytössä. Chiewitzin arkkitehtuuria kopioitiin sekä tehtaan piirustuskonttorissa tehdyissä suunnitelmissa että työväen itselleen rakentamissa rakennuksissa. Näin 1800-luvun puuarkkitehtuuri sai paikallisia piirteitä esimerkiksi Kalliomäellä.

Teollisuuslaitoksen yhteyteen rakennetuista asuinrakennuksista ensimmäinen oli puutarhurin asunto. Chiewitz suunnittelutti Yhtiönpuistoon 1850-60-lukujen vaihteessa lääkärin talon (kuva 11), tehtaankoulun, kasvihuoneen ja klubirakennuksen (kuva 12). Eksoottisina pidetyt rakennukset herättivät aikalaistensa huomiota. Chiewitzin puuarkkitehtuurissa on selviä sveitsiläistyylin piirteitä.Kuva 11. Lääkärin talon suunnitelma.

kuva 11

Kuva 12. Klubirakennus ulkoapäin kuvattuna.

kuva 12

Tehtaanlääkärin talona tunnettu puutalo on Yhtiönpuiston vanhimpia rakennuksia. Forssa Osakeyhtiö rakennutti sen 1856 alun perin insinöörin asunnoksi. Lääkärinvastaanotto aloitti talossa 1860-luvulta, ja toimi aina 1980-luvulle asti. Talo on teollisuusrakennuksista alkavan puiston kulkuväylän eli Elämänpolun vahva päätepiste.

Forssan Klubin rakennus sijaitsee Kehräämön tehdasrakennusten lähellä. Yhtiönpuistossa Rydberginkujan päätteenä sijaitseva klubirakennus on näkyvällä paikalla puistoympäristössä, muodostaen eräänlaisen puiston kohokohdan (kuva 14). Rakennus valmistui vuonna 1856 alun perin Conrad Hernmarckin käyttöön, joka oli yksi Forssa Osakeyhtiön perustajista. Tämän jälkeen rakennus oli pitkään tehtaanpatruunoiden asuntona. Rakennusta laajennettiin 1879 Theodor Deckerin laatimien suunnitelmien mukaan. Vaiheittain raken- netun puutalon yleisvaikutelma on huvilamainen.

 Kuva 14. Maisema, jota hallitsee klubirakennus rinteen päällä.

kuva 14

Vuonna 1902 valmistui Yhtiönpuiston läheisyyteen, Puutarhakadun varrelle puutalo Forssa Osakeyhtiön virkailija-asunnoksi. Virkailija-asunnon nro 541 suunnitteli Waldemar Aspelin. Pihapiirissä oleva ulkorakennus edustaa samaa aikakautta. Asuinrakennuksessa on huvilatyyppiset, kulmiin sijoitetut avoverannat sisäänkäyntien yhteydessä sekä ikkunoihin ja räystäänaluseen keskittyvä jugendvaikutteinen koristelu. Ulkoasultaan rakennus on melko hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan.

Meyerin taloksi kutsuttu puurakennus oli pitkään Forssa Osakeyhtiön apulaisisännöitsijä Rudolf Meyerin (k. 1916) asuntona. Rakennus sijaitsee Yhtiönpuistosta koillisreunalla, jääden näkymiltä suojaan tontin vehreän puuston ja istutusten taakse. Rakennuksen suunnittelijana saattoi olla yhtiön insinööri Johan Hult. Rakennuksen arvellaan valmistuneen 1860-luvun loppupuolella. Pitkänomaisessa rakennuksessa on kaksi samalle akselille sijoittuvaa kuistia, joista toinen on lasikuisti ja toinen avoveranta. Kuten useimmissa yhtiön vanhimmissa asuinrakennuksissa, julkisivut on vuorattu vaakalaudoituksella lukuun ottamatta ullakkopäätyjen pystylaudoitusta, jonka alareunassa on koristeellinen leikkaus. Rakennus sijaitsee puistometsän alueella.

Tehtaan johtajan asunto nro 557 rakennettiin 1800 ja 1900-luvun vaihteessa. Alun perin yhden perheen asunnoksi rakennetussa talossa on nykyään kolme asuinhuoneistoa. Rakennus sijaitsee puistometsän alueella.