11. Teollisuusyhdyskunnan työväen asuinalueet ja julkiset rakennukset - Uusikylä

Teollisuuden kasvun myötä Forssaan muuttanut kasvava työläisväestö tarvitsi katon päänsä päälle. Forssa Osake Yhtiö rakennutti asuntoja työväelleen, mutta myös maanviljelijät myivät tontteja lähistön kylien alueilta. Rakentaminen moninkertaisti kyläalueiden rakennetun alueen. Sen lisäksi että uuden rakenteen sisään jäi kylän rakennuksia myös nimet olivat periytyivät kylien ajalta. Esimerkiksi Björninmäki ja Sepänhaka sijoittuivat Kauppakadun ja Rautatienkadun risteyksen molemmin puolin. Vanha kylärakenne tiivistyi ja täydentyi nykyiseksi Uudenkylän alueeksi 1800-luvun lopussa 1900-luvun alussa ja muodosti tärkeän osan teollisuusyhdyskuntaa.

kuva 2. Uudenkylän 1800-luvun puolella rakennettujen puurakennusten julkisivuarkkitehtuurille oliusein ominaista se, että päädyssä jaettiin ullakon kohdalla julkisivuvuoraus erilaisiin kenttiin. Alueelta löytyy tästä useita eri variaatioita. Jos kadun puolella ullakon osuus erotettiin listalla ja toisen suuntaisella vuorauksella ullakolla saatettiin jakaa esimerkiksi vielä vesikaton leikkauskohdasta uusi kenttä, jonka vuoraus saattoi olla saman tai erisuuntainen alemman kentän kanssa. Kivijalat olivat korkeita, joka osoittaa miten kadunpinta on noussut alueella.

Uudenkylän asuinalueelle syntyi vapaammin sommiteltu rakennuskanta. Kadut olivat kapeita ja tontit pieniä. Myös useat käsityöläiset ja kauppiaat muuttivat alueelle ja perustivat verstaitaan ja puotejaan. Alueelle keskeisistä Kauppakadusta ja Keskus- kadusta oli 1920-luvun puoliväliin tultaessa muodostunut vilkas asuin- ja liikekatu muuta alueen rakennetta suurempine rakennuksineen. Rakennukset saattoivat olla kaksikerroksisa, jolloin ensimmäinen kerros oli liiketilaa. Korkeissa rakennuksissa myös ullakkokerroksessa oli asuintiloja. Ensimmäisen kerroksen näyteikkunoita on myöhemmin avattu isommiksi. Muiden katujen varsilla olli mittakaavaltaan selvästi pienempiä asuinrakennuksia, joihin sijoittui myös käsityöläisten tiloja. Uudenkylän alueen puurakennuksissa on nähtävissä tehdasyhtiön rakennuttamien puutalojen arkkitehtuurista lainattuja piirteitä. Näin esimerkiksi Chiewitzin arkkitehtuurin koristeellisuus vaikutti myös Uudenkylän alueen rakentamiseen (kuva 2). Muutoksia rakennuskantaan aiheuttivat lähinnä tulipalot. Vuoden 1901 tulipalossa tuhoutui suuria alueita Uuttakylää, joka jouduttiin rakentamaan uudestaan. Pienempiä tuli- paloja oli useampia, mm. Sepänhaassa (kuva 1).

kuva 1

Uudenkylän eteläosaan sijoittui rautatieläisiä, koska rata kulki läpi Uudenkylän alueen ja rautatieasema oli lähellä. Jo puretun radan linjaus näkyy alueen sisällä olevan puiston rajauksessa.

kuva 3

kuva 4

kuva 5

Julkiset rakennukset kuten työväentalo ja Hotelli Maakunta puolestaan toivat modernin arkkitehtuurin piirteitä alueelle. Työväentalo (kuvat 8 - 13) rakennettiin 1920-luvulla ja sen viereen 1930-luvulla Hotelli Maakunta (kuvat 3 - 5), kumpikin rapattuja ja selkeitä rakennuksia. Työväentalo on rakennettu vuonna 1929 tulipalossa palaneen edeltäjänsä perustuksille. Työväentalon toisessa kerroksessa on ravintola Sävel, jonka sisätila on tutustumisen arvoinen. Hotelli Maakunnan tulipalossa tuhoutunut puurakenteinen osa on kaksikerroksinen, jossa alueelle tyypillisesti ensimmäinen kerros oli liiketiloja näyteikkunoineen. Toisessa kerroksessa oli majoitustiloja. Kiviosassa on pääosin majoitustiloja.

kuva 8

kuva 10

kuva 13

Forssan Elävienkuvien teatteri (kuvat 9 ja 14) on Suomen vanhin toimiva elokuvateatteri. Rakennus on valmistunut vuonna 1906. Tänä päivänä teatteri tarjoaa mm. vuosittain elo-syyskuun vaihteessa kansainväliset mykkäelokuvafestivaalit.

kuva 9

kuva 14

Loimijoen rannan sauna- ja pesulaitos ”Forssan kylpylä” (kuvat 11 ja 12) oli aikoinaan varsin ajanmukainen rakennus. Rakennuksessa oli virkamiehille ja tehtaan työläisille omat osastot. Kylpylä ja viereinen meijerirakennus (kuvat 6,7 ja 11) liittyvät kaupunginosassa säilyneeseen ehjään 1800- ja 1900-lukujen vaihteen katunäkymään. Ulkoasultaan sauna ja pesulaitos oli punatiilinen, rappaamaton ja sitä kiersi puinen parvi. Vuonna 1933 rakennus kuitenkin uudistettiin arkkitehti Paavo Tiitolan suunnitelmien mukaan. Suuri osa alkuperäisestä asusta menetettiin: rakennus rapattiin ja puiset koriste-osat sekä parvet purettiin. Rakennus on nykyisin asuinkäytössä. Koska rakennus oli aikoinaan yleisessä käytössä sen piha-alueet liittyvät saumattomasti puisto-alueisiin. Katsele rakennusta menemättä piha-alueelle.

kuva 11.

kuva 12

Meijerirakennus on yhä punatiilinen. Se rakennettiin aikoinaan Forssan kartanon (Uudenkartanon) meijeriksi 1901. Rakennuksen suunnitteli insinööri Ottmar Alarik Gadolin. Kartano sijaitsi nykyisen Kartanonkadun varrella. Kartanosta ei ole jäljellä muita rakennuksia.